Suomi ei ole asettanut rajoituksia aseavulleen, ja Ukraina voi käyttää Suomen antamia aseita myös Venäjän maaperällä.
Näin sanoo eduskunnan puolustusvaliokunnan johto ja sama kerrotaan myös puolustusministeriöstä Ylelle.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan aseiden käytön rajoituksia ovat asettaneet lähinnä ne maat, jotka ovat antaneet Ukrainalle pitkän kantaman asejärjestelmiä.
Asia nousi puheeksi, kun Viron puolustusvoimien tuleva komentaja Andrus Merilo sanoi Ylen haastattelussa keskiviikkona, että länsimaat ovat tehneet virheen rajoittaessaan Ukrainalle antamiensa aseiden käyttöä vain Ukrainan maaperälle.
”Sotilaskohteisiin voi iskeä Venäjän maaperällä”
– Tietojeni mukaan Suomi ei ole tällaisia rajoitteita asettanut, ja Ukrainalla tulisi olla oikeus käyttää näitä aseita sotilaskohteita vastaan myös Venäjän maaperällä, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) sanoo Ylelle.
Puolustusministeri Häkkänen sanoo, että Suomi käy liittolaismaiden kanssa koko ajan keskustelua Ukrainalle annettavan aseavun rajoituksista.
– Tällä hetkellä nämä suuremmat maat, jotka ovat muun muassa antaneet näitä kaukovaikutteisia ohjusjärjestelmiä, niin totta kai heillä on myös sanansa sanottavana, että mitä niillä voi tehdä.
Sodan ensimmäisinä kuukausina esimerkiksi Yhdysvallat toivoi ja sai Ukrainalta vakuutuksen, että Ukraina ei käytä Yhdysvaltojen luovuttamia aseita kohteisiin, jotka ovat Venäjän maaperällä.
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) sanoo, että Suomen antamia aseita voi “periaatteessa” käyttää Venäjän maaperällä. Hän kuitenkin huomauttaa, että Suomen antamien aseiden kantama on lyhyempi kuin esimerkiksi pitkän kantaman ohjuksien.
Puolustusvoimat kommentoi Ylelle keskiviikkona sähköpostilla, että Naton ja muun lännen poliittinen tahtotila ja edellytys aseavulle on, ettei lännen aseita saa käyttää iskuissa Venäjän maaperälle.
Yle kysyi myös Natolta, ovatko Nato-maat antaneet Ukrainalle ohjeita, miten ja missä aseapua saa käyttää. Naton vastauksen mukaan mahdolliset ohjeistukset ovat jäsenvaltiokohtaisia.
Naton kanta on, että Ukrainalla on oikeus itsepuolustukseen, ja se kattaa myös oikeuden iskeä Venäjän sotilaskohteisiin Ukrainan ulkopuolella.
Puolustusministeriöstä kerrotaan Ylelle, ettei Suomi ole asettanut rajoitteita Ukrainaan lähetetyn materiaalin käytölle. Suomi ei ole julkisesti kertonut mitä aseita se on Ukrainalle antanut.
Puolustusministeri: ”Kannustan Saksaa vakavasti pohtimaan”
Viron puolustusvoimien tuleva komentaja Andrus Merilo sanoi Virossa opitun, että Venäjän hyökätessä sota pitää viedä sen alueelle. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra on samoilla linjoilla.
– Ukrainan tulisi iskeä tarpeen vaatiessa myös Venäjän puolelle sotilaskohteisiin. Ne sotilaskohteet iskevät sieltä muuten Ukrainan puolelle. Se on täysin oikeutettua puolustustaistelua, mitä Ukraina käy. YK:n peruskirja sallii sen, että sotilaskohteisiin voidaan iskeä myös maarajan yli.
Viron puolustusvoimien tuleva komentaja hämmästeli Ylen haastattelussa monien länsimaiden passiivisuutta Ukrainan auttamisessa. Viime kuukausina Ukraina on toistuvasti pyytänyt lisää pitkän kantaman aseita.
– Mielestäni kyse on kuitenkin tahdon puutteesta, ei aseiden tai kaluston puutteesta, Merilo sanoi.
Viimeksi maanantaina Pariisissa 20 Euroopan maata sekä Yhdysvallat ja Kanada päättivät vahvistaa Ukrainalle annettavaa aseapua.
Ainakin Yhdysvallat ja Ranska ovat antaneet Ukrainalle pitkän kantaman ohjuksia, joilla Ukraina ulottuu esimerkiksi Krimin niemimaalle. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja hänen hallintonsa ovat kallistumassa antamaan lisää näitä ohjuksia Ukrainalle. Apupaketti on ollut kuitenkin jumissa Yhdysvaltain kongressissa kuukausien ajan.
Saksa on jahkaillut pitkän kantaman ohjusten lähettämistä Ukrainaan ja viimeksi Saksan liittokansleri Olaf Scholz toisti maanantaina, ettei Saksa luovuta Tauruksiaan.
Puolustusministeri Häkkänen ja eduskunnan puolustusvaliokunnan johto ovat sitä mieltä, että Ukrainan tulisi saada lisää pitkän kantaman ohjuksia, kuten Saksan Taurus-ohjuksia.
– Kannustan Saksaa vakavasti pohtimaan sitä. Saksan hallitus tietää kyllä, että niillä olisi painava merkitys. Jos halutaan voimakkaampaa tukea, jolla Ukraina voi voittaa, niin sitä voitaisiin antaa, Häkkänen sanoo.
– Jotta sinne takalinjoille pystytään vaikuttamaan, niin Ukrainalla pitää olla myös tätä pitkän kantaman kykyä käytössä, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Savola sanoo.
”Voisi olla se vaikutus, että Venäjä keräisi luunsa Ukrainasta”
Asiantuntijat ovat arvioineet, että ohjuksilla Ukraina pystyisi tuhoamaan esimerkiksi Krimille johtavan Kertsinsalmen sillan. Sillä voisi jopa olla ratkaiseva vaikutus sodan kulkuun.
– Sillä voisi olla se vaikutus, että Venäjä keräisi luunsa Ukrainasta ja vetäytyisi, Jukka Kopra sanoo pitkän kantaman ohjuksien vaikutuksesta.
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajan Mikko Savolan mielestä Venäjän oletettujen reaktioiden ei saa antaa estää ohjusten antamista Ukrainalle.
– Venäjä on reagoinut jo aloittamalla tämän koko sodan ja heidän reagointinsa on ollut ennalta arvattavaa eli aggressiivista joka tapauksessa. Kaikkein keskeisin tekijä on se, että miten Ukraina pystyy puolustautumaan.
Päivitys 28.2.2024 klo 18.54: Lisätty juttuun Naton kanta.